Hei kaikki

Elikkäs sen verran on tässä selvinny, että Bulgarian kisojen kokoonpano on seitsemän. Lääkäri määräsi polville lepoa vielä 3 - 5 viikkoa ja sen jälkeen pitää alkaa kokeileen mihin näillä pystyy. Toivon nyt vaan koko sydämeni pohjasta, että pystyn kisaamaan syksyn keilaohjelmassa, sillä oikeesti matonreunalla istuminen on 1000 kertaa tylsempää kuin vaikkapa tuskalliset 12 kokonaista!

Tuntuu kyllä, että viikot hujahtaa eteenpäin aina vaan nopeempaa. Vasta oli maanantai ja huomenna alkaa jo koko viikon kohokohta eli viikonloppu. Harmi vaan, että silloinkin aikaa kuluu enkun ainetta väsäten ja bilsan esitelmää miettien. Pienen piristyksen kuitenkin tuo se, että pääsen serkkuni häihin Helsingin suunnalle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan viikonloppu kuului viettää kotona löhöillen ja treenisaleilla huhkien, mutta nyt kun polvet eivät kestä edes yli 20 minutin kävelylenkkiä on parempi vain lähteä hetkeksi pois harjoitusten keskeltä. Pääkaupunkiseudulle joudun matkustamaan junalla, mikä on todella epäreilua sillä äiti ja veli matkaavat lentokoneella. Mutta ehkä kokeneena junalla reissaajana selviän tämänkin matkan tutuissa makuuvaunuissa nukkuen.

Enää kuusi yötä ja sitten koittaa odotettu ja pelätty reissu Bulgariaan. Toivottavasti selviämme ehjänä perille ja takaisin!