Vai miten se meni? Olen tässä nimittäin soitellut vähän heviä Guitar Herolla. Tänään pääsin sisään ns. tiluttamisen maailmaan. Vielä olen siinä vaiheessa, että joka kolmas nuotti osuu sinne, minne pitäisi. Jos päivät jatkuvat samanlaisina kuin tähän asti, minustahan tulee vielä vallan mainio kitaristi. Nyt mää tiedän, miksi Alice Coopper, Mötley Crue, ZZ-top, Kissit ja muut on niin legendoja.
Syksyn tullessa alkoi Bar Koodissa bingo-ja tietovisaillat. Näitä onkin odotettu palaavaksi kesätauolta. Tuo bingo, ns. kaljabingo, josta voittaa alejuomaa, on myös aika hillitön vihanhallintakoulu sen lisäksi, että se on mukava seuratapahtuma. Siinä meitä istuu kymmenisen henkeä pyöreän pöydän ympärillä manaamassa vääriä numeroita ja herjaamassa bingon vetäjille. Mitään en ole tälle syksylle toistaiseksi voittanut ja jotkut pienet apassit ne vetelee neljää voittoa/kierros. Kyllä tämä tekee vihaiseksi. Hehheh. Tietovisoissa on taas sen luokan kysymyksiä, että voi, voi. Enhän minä juuri mitään tiedä. Onneksi kuulun muuten vaan ihan pätevään tiimiin, niin ei hävetä niin paljoa. Koodin illat on siitä niin tärkeitä mulle, kun ei mun entisiä koulukavereita enää lukion päätyttyä näe juuri missään muualla kuin tuolla.
Eilettäin me treenasimme Sirun sairaalakuntoon. Nosto tavallaan tuli näyttävästi tonttiin ja tytöllä lähti ilmat pihalle. Pääkin sillä taisi vähän kolahtaa. Säikähedettiin aika tavalla kaikki, mutta vaikuttaisi siltä, että Siru elää ja voi oikein hyvin. Ehkä pääsemme tästä taas jatkamaan . Sirpa tulee varmaan ilomielin kertomaan tänne sairaalareissustaan myöhemmin, kuinka siellä ei ollut ketään muita ja kun ruokakin oli niin pahaa, että isi haki pizzaa.
Nyt mää lähden tästä keittelemään kanapastaa tonne noin. Moro!
Ps. Mun elämääni hyvin paljon ohjannut internetsivusto on kaatunut, kadonnut, poissa. Ei kenelläkään olisi jakaa ohjeita selvityimiseen? Se oli nimittäin sellainen paikka, että sen avulla sain tietooni juuri ne asiat, mitkä oli tärkeintä tietääkin ja se oli ainoa yhteys tärkeään ihmisjoukkoon. Mulla ei ole tarvittavia yhteystietoja tavoittaa niitä muuta kautta. Siis, sivuston nousua odotellessa!
2 kommenttia:
Toivottavasti sirpa pääsee pian jatkamaan treenausta eikä putoamisesta jäänyt traumoja..auts..
haluaisin vielä lisätä, että blogia on hieman vaikea lukea, koska teksti niin vaaleaa.
Muuten mukavia juttuja teillä!
iloa treenaukseen ja onnea bulgariaan!
Anne <3
muokkaamme blogin ulkoasua luultavasti bulgarian reissun jälkeen, niin on sitten helpompi lukea :)
Lähetä kommentti