Olipas jännä olla kisoissa katsomon puolella. Tuntu kuin ois oottanu sitä, kun Rike sanoo, että ''Nyt tytöt lähetään lämppään'', mutta sitä sitte ei koskaan tullukkaan. Mietittiin matkalla, että katotaankohan me nyt kisoja puolueettomina? Mutta voin kertoa, että niin ei ainakaan itselläni käynyt. Kyllä mä ootin sieltä aina niitä mun lemppareita ja pistin kädet taputtaan niille lujemmin. Oli varmaan myös outoa teille voimistelijat nähä meijät normaaleissa vaatteissa, eikä maailman paksuimmat kajaalit ja glitterit silmissä.
Kupittaa toi kyllä paljon muistoja mieleen. Ensimmäisenä tuli mieleen punkki-keila -07 ja Cailap Cup. Katsomossa just mietiskelin, kun heitin keilan suoraan yli rajan ja juoksin henkeni edestä sitä hakemaan. Miltäköhän seki on näyttäny katsomoon päin? Jos näin ois tapahtunu tänä vuonna, oisin luultavasti törmänny siihen kisakatsomoon. Mieleen pompahtaa myös hyviä muistoja, kuten Marilyn Manson -08 keilan TUL:n mestaruuskilpailut, jossa suoritukset tais mennä kuta kuinkin hyvin ja fiilis oli mitä uskomattomin.
Kun nyt oltiin tuolla katsomon puolella pystyttiin tekeen Turussa vähän muutaki, kun vaan keskittyä kisoihin. Kerranki pystyttiin nauttiin hotellin aamupalasta, kun kisa-aamuisin tuo syöminen vähän tökki, varmaan sen takia kun maha on jo siinä vaiheessa täynnä perhosia. Kaupungilla käytiin lauantain kisojen jälkeen ja kaikki tais tulla hotellille takas jokunen pussukka kädessä. Käytiin myös lauantai iltana katsomassa vähän Turun yöelämää, mutta se visiitti jäi kuitenkin lyhyeksi. Kaikki oli niin väsyneitä junamatkasta, että painuttiin hotellille nukkumaan suht. aikasin.
Mutta nyt siihen tärkeimpään, eli itse kisoihin. Kirjotan siis nyt vain omasta puolestani. 12-14 vuotiaissa pidin erityisesti Mangneeteistä. Tekeminen oli siistiä, tytöt samantasoisia, yhtäaikaisuuskin välillä hyvin täsmällistä ja heitä oli aika paljon, mikä teki ohjelmasta näyttävämmän. Myös Fosforit olivat hyviä, mutta silti ohjelmasta ei jääny paljon mieleen. Dominot Flex tekivät siististi ja omien taitotasojen mukaan. Kaikki liikkeet tehtiin täsmällisesti ja luulen, että tästä syystä kultaa tulikin.
14-16 ehdoton suosikkini oli Pippurit. Kappale on tosi ihana ja jotkut liikkeet sopivat siihen niin hyvin. Nosto varsinki nosti mun karvat pystyyn. Pippurit on kehittny musta tosi paljon, varsinki hypyt näytti paljon ilmavammilta. Fotoneiden tekeminen oli myös vakuuttavaa ja ihailen heidän taapansa heitellä keiloja, se näyttää niin luonnolliselta. Tytöt ovat tosi hyviä, mutta siihen vaikuttavaan musiikkiin ois musta saanu paremmankin ohjelman. Kuuntelin musiikin jo ennen, kun lähin kisoihin ja silloin mietin, että vähän se ohjelmaki on varmaa upea. Riken joukkueen puvusta tykkäsin ihan sikana! Oisin voinu vaikka ottaa sen itellekki, mutta hameen kans. ;) Cineran ohjelmassa tykkäsin erityisesti ohjelman lopusta ja alusta, ne oli vakuuttavat.
Sitten yli 16-vuotiaat. Miksi niin usealla on vanha ohjelma? Odotin näkeväni kunnon heittoja ja riskinottoa. Oisin halunnu tuntea, kun sydän pamppailee sillon ku nään, että väline lähtee toisesta päästä mattoa toiseen päähän kattoa hipoen. Mutta sitä tunnetta en saanu ja jäin kaipaan sitä koko kisoista. Siriuksen ohjelma oli tosi siistissä kunnossa ja voitto ansaittu, mutta silti kun katoin sitä ohjelmaa ei tuntunu siltä, että kattosin kultamitallijoukkuetta. Ampeereillä tuli paljon tiputuksia sunnuntaina, varmaan eniten mitä mää oon koskaan nähny. Olinki aivan shokissa niistä. Mutta silti saivat sunnuntaina korkeat pisteet, jota ihmettelinki hieman? Escadan jäänti neljänneksi harmittaa myös. Olisin suonut heille ehkä pronssin. Kuitenki Freyat teki hyvän suorituksen sunnuntaina ja en ihmettele, että he kiilasivat Escadan edelle.
Oli tosi mukava olla katsomassa kisoja ja keväällä tullaan varmasti uudestaan!
Cailap Cup -07 ja katastrofi suoritus Kupittaalla.
lauantai 5. joulukuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)