Pitkästä aikaa

Ensimmäinen kerta tällä viikolla, kun mulla on oikeesti aikaa, joten käytän sen nyt kerranki hyödyllisesti ja kirjotan tänne miten meijän leiri suju ja muitaki kuulumisia.

Eli leirihän alko taas tuttuun tapaan matkustamisella yöjunalla Helsinkiin. Aamulla käytiin siis syömässä kaupungissa ja mentiin sitte bussilla Lohjalle ja Lohjalta taksilla kisakallioon. Tällä kertaa oltiin erissä huoneissa kuin yleensä ja oltiin pettyneitä, koska meijän huoneissa ei ollu omia telkkareita, mutta ihan hyvin me kyllä ilman niitäki pärjättiin. Leirin tunneista sen verran, että paikat tais tulla taas kaikilla tosi jumiin, mutta opittiin kyllä taas hirmusesti hyödyllisiä juttuja! Harmi ko Rike ei ollu mukana kuuntelemassa ja kattomassa, mutta yritettiin kyllä parhaamme mukaan ite kuunnella ja ottaa videomateriaalia ja tuoda ne sitte Rikelle.

Marleena Saresvirran valmentaja Iiris oli taas vierailevana valkkuna ja sen pitämä tunti oliki meille kaikista hyödyllisin. Katottiin niitä ohjelman pakollisia, jotka meillä kaipas vielä harjottelua. Valittiin siis isojalanjalanpirra ja kellipirra. Saatiin sieltä hyviä vinkkejä kotisalille ja tunnilla löysi kyllä niin aukikierron, oikeet asennot, kuin jalkojen lihaksetkin.

Leiri oli suhteellisen normaali, mutta mukava piristävä ruiske arkipäivään ja normaaleihin treeneihin täällä kotona. Ens leiri on maaliskuussa ja siellä varmaanki katotaan vielä lisää ohjelmaa. Nyt tällä leirillä ohjelmasta sanottiin, että tosi hyvä musiikkivalinta(varmaanki siks että se eroaa niin paljon edellisistä, hi :D), kivoja kohtia ja ohjelman puolessa välissä olevasta nostosta tykättiin. Ohjelman loppu meni aika uusiks ja lopunnosto luultavasti vaihdetaan kokonaan. Katsotaan mitä lopusta sitte ensi leirillä sanotaan..

Mutta siis tänään juhlittiin Neean 18-vuotis synttäreitä kakkukekkeri periaattella. Ostettiin Neealle tyttöjen kans yhteinen lahja ja sitä vastaan Neppu oli tehny meille taivaallisen Daim-kakun! Istuskeltiin ja juteltiin ja kateltiin telkkarista American Idolia. Kaikki tais olla tosi väsyneitä tän päiväsen lenkin jälkeen ja siksipä lähdettiinki aika aikasin kotiin.

PS. Pahoittelut vielä ettei keretty kirjottaa ennen koeviikon alkamista, mutta on kiva huomata että ootte noin aktiivisiä lukijoita! :)

Maajoukkueleirille!

Noin 10 minsan päästä Julia tulee hakeen mua ja suuntaamme juna-asemalle. Sieltä juna puksuttaa kohti Helsinkiä, mistä jatkamme matkaa vielä bussilla Kisikselle.

Viikonloppu vietetään siis maajoukkueleirillä. Ollaan tosi ilosin mielin lähössä leirille! Mukavaa nähä muitaki joukkueita, unohtaa kouluhommat hetkeksi ja keskittyä pelkästään jumppaan.

Leirillä on meidän lisäks myös Tiklit, Ampeerit, Minetit, Mimodes ja Freyat. Nyt ei ehi enempää tai juna jättää! Hauskaa viikonloppua kaikille :)

"And so the lion fell in love with the lamb..." - Edward Cullen

Kun reenit loppu perjantaina klo 6 kiiruhettiin kaikki ripeästi kotiin, suihkuun ja valmistautumaan iltaa varten. Oltiin suunniteltu koko viikko, että mennään kattomaan vampyyrirakkaustarina Twilight elokuvateatterin myöhäsempään näytökseen. Elokuva alko puol yheksältä ja kesti noin pari tuntia, joiden aikana keskittyminen ei herpaantunu kertaakaan. Vaikka matkalla elokuvateatteriin oltiin haettu monen euron Makuunin karkkisäkit elokuvaeväiks niin siltikin katse pysy tiiviisti valkokankaalla komeissa vampyyripojissa;) Twilight sisäls sopivassa suhteessa jännitystä ja rakkautta tämmösille nuorille tytöille. Ainakin jokainen meistä(Inka, Lotta, Uimis, Julia ja Helena) ihastu elokuvaan tosi paljo ja nyt vaan odotetaan kakkososaa ilmestyväks!

Kuinka joku voi olla rakastumatta Robert Pattinsonin näyttelemään Edward Culleniin?


Lauantain ja sunnuntain aamupäivät vierähtiki sitte suurimmaks osaks jumppaillessa, sillä meillä oli molempina päivinä neljän tunnin harjotukset. Yhteensä kaheksassa tunnissa kerettiin mennä aika monta kokonaista ja alottaa jo ohjelman hiontaki. Kokonaisia varten tarvittava kestävyys on alkanu pikku hiljaa löytyä ja ohjelman meneminenki on jo reippaasti kevyempää kuin viikko sitte. Hypyt tuntuu vielä vähä raskailta, mutta totutusti kaikki pakolliset paranee kauden edetessä ja ohjelman siisteytyessä. Loppu viikko tai se osa mitä siitä treenaillaan täällä kotisaleilla(ti,ke,to) pyhitetään koksuille ja ensimmäisen kolmanneksen hionnalle.


Eiköhän se kohta ala näyttämään jo ohjelmalta...


Torstaina puoli kymmenen aikaan illalla noustaan taas yöjunaan Kemistä ja perjantai-aamuna pitäs olla Helsingissä. Aamulla suunnataan ensimmäiseks aamupalalle keskustaan ja toivottavasti saadaan HelsinkiCityGirl-Salla meän seuraks:) Mahojen täytyttyä suunnataan Kamppiin ja odottelemaan Lohjalle lähtevää bussia.Reitti Kisakallioon leireileen on jo niin tuttu, että osataan mennä se aivan keskenään ilman valmentajaaki. Rike ei siis pääse osallistumaan maajoukkueleirille tälläkään kertaa, sillä Riikan ammattivalmentajatutkinnon koulutusviikonloppu osuu just samaan aikaan meän leirin kans. Onneks me kuitenki osataan piettää itestä ja toisista huolta, täyttäähän meistä suurin osa tänä vuonna jo 18! Leiriä odotellessa...





...pitäs valita mihin mennään aamupalalle! Ehdotuksia?:D

Koulussa

Päätin nyt poiketa vähän aiheesta ja kirjottaa koulusta, joka siis vie jumpan lisäks meijän jokapäivästä aikaa.

Meistä Inka, Lotta, Julia, Neea, Saana ja minä käydään Kemin Lyseon Lukiota, koska Kemissä ei oo ku yks lukio. Siru käy vielä yhdeksättä luokkaa Sauvosaaren koulussa, missä meistäki lähes kaikki on ollu ylä-asteella. Kemissä ei oo siis myöskään urheilulukiota, eikä meillä siis oo mahdollisuutta käydä semmosta. Saatas kyllä aina jollekki tuntipaikalle treenit jos haluttas, mutta se on aika vaikeaa, koska kaikki opiskelee niin erejä aineita ja senki takia, koska Siru on vielä ylä-asteella. Joten meillä ei oo siis ollenkaan aamutreenejä.

Koulussa ollaan yleensä aina välkät porukalla ja ruokatunti on koulupäivän tähtihetki! Kokoonnutaan aina yhdessä syömään ja juorutaan päivän tapahtumia. Meijän ruokatunti kestää tunnin.

Koulu taitaa sujua kaikilla suhteellisen hyvin, joillakin tosi hyvin ja toisilla vaan hyvin :D Läksyjä tulee aika lailla, koska esim. meillä kaikilla taitaa olla pitkä matematiikka. Läksyjen aika on aina treenien jälkeen. Koeviikot on aina yhtä stressaavia, varsinki viime syksynä, kun koeviikko oli juuri ennen SM:eitä. Se oli kyllä semmosta puurtamista, että huhhuh. Oli niin ihana tunne tulla sillon maanantaina SM:eistä kotiin ja huomata, ettei oo mitään tekemistä, ei läksyjä, eikä harjotuksia. Sai vaan olla.

Eli siis viikolla meillä ei ole paljoa vapaa-aikaa, eikä sillä pienimmälläkään ajalla olla toisia, mutta kun viikonloppu koittaa, tehdään yleensä aina jotakin yhdessä treenien jälkeen.

Ainiin taisinki unohtaa sanoa, että meillä on aina yksi vapaapäivä viikossa ja se on tällä hetkellä keskiviikko. Sitten kun alkaa kunnon kisakausi, vapaapäivä poistuu ja treenejä on joka päivä viikolla, koska viikonloput meneeki sitten kisoissa.

Helsinki huutaaa (h)ei!

(<- miettikääs, mun oma huone. asun siis solussa)
Kävi niin, että muutin tänne Helsinkiin opiskelemaan viikko sitten. Musta pitäis tulla sitten sosionomi joskus. Suomennenttuna valmistuisin lastentarhanopettajan ammattiin. Täällä on näitä ammattivaihtoehtoja monia, mutta minä tykkäisin tuosta eniten. Opiskelu ei juurkaan ole kiinnostanut. Tulee pää kipeeks, kun kuuntelee liian tarkkaan. Hähhhäh.

En oikein tiedä, oliko tänne muutto sittenkään niin hyvä idea, miltä se tuntui vielä hakuvaiheessa. Mulla oli Kemissä oikein hyvä olla, niin miksikäs sitten tänne piti lähteä? No ainakin täällä hyppelee paljon pupuja ja tuulitakilla pärjää koko vuoden.

Voimistelun lopettaminen tuntuu aika raskaalta. Se oli niin hirveen iso ja hieno osa elämää hyvin pitkän aikaa. Ehkä joku 14 vuotta. Oon halunnut hyvin vähän ajatella mitään Kemissä olevaa, koska siitä tulee automaattisesti paha mieli ja ajatus, että ei olis sittenkään pitänyt ja se tuskin tässä tilanteessa auttaa yhtään mitään. Mulla on käynyt varmaan satamiljoonaa kertaa mielessä, että nyt mää soitan Rikelle, että kilttikultaaaa, voitko lisätä mut ohjelmaan, pliiis! Melkeen olisin jo tällä sekunnilla valmis pakkaamaan kamat ja tulemaan paikalle. Tai viimeistään huomenna.

Muutenkin tämän urheilun järjestäminen on hankalaa. Eilen kävin spinningissä. Ei auttanut. Jatkoin siitä pelaamaan pariksi tunniksi sulkapalloa, ei mitään. Ainakin sen huomasin, että enpäs mää juuri mistään muusta tykkääkkään kuin jumppaamisesta. Ehkä pitäis sitten täältä etsiä vastaavaa toimintaa, mutta oon niin tosi surkee saamaan aikaiseksi yhtään mitään.

Hyvin helposti sitä ajattelee, että tahtoo muutosta, mutta sitten kun muutosta tulee, niin ei se hirveästi naurata.

Kaiken lisäksi mää oon niin järettömän huono ja laiska tekemään ruokaa, että näen pian nälkää. Jääkaapissakin on vain ketsuppi ja voi. Niistä voisin mennäkin miksaamaan

Eli tytöt, tulkaas hakemaan mut täältä pois! :)

"Näin tän mun unessa, mutta kyllä tän pitäs onnistua luonnossakin..."

Kovatahtinen treenirumba on pyörähtäny taas tutusti käyntiin. Uus ohjelma valmistuu täyttä vauhtia pala palalta aukkokohtia täytellen ja pakollisia harjotellen. Tää viikko ollaan keskitytty suurimmaks osaks saamaan ohjelmasta aukoton ja sujuva sekä vaihtamaan toimimattomat liikkeet paremmiks. Paljon on vielä tehtävää, mutta ollaan kuitenki päästy hyvään vauhtiin ja huomenna taas innolla jatketaan pitkillä reeneillä.

Omasta mielestä uuden ohjelman tekeminen on aina hauskaa ja jännittävää. Koskaan ei tiiä mitä kaikkea Riksu keksii. Kokeillaan aina kymmeniä eri juttuja, toinen toistaan erikoisempia, jotka voi olla peräisin vaikkapa Riken unista. Kaikki ei oo ihan yhtä onnistuneita viritelmiä, mutta kokeilemalla löydetään uusia liikkeitä ja erotetan jyvät akanoista, joita sitten käytetään meän ohjelmissa. Vaikka uus vapaaohjelma ei ehkä ookkaan täysin meidän totuttua tyyliä, voin luvata että siinä on siltikin paljon mielenkiintosia juttuja:)

Joululoma on ohi...

Tuntupa oudolta mennä taas kouluun ja treeneihin vähän yli kahen viikon loman jälkeen. Loma sujui meillä kaikilla lepposasti, mukavasti ja erityisesti tosi nopeasti. En tiedä tehtiinkö mitään erikoista?

Kaikilla oli omat ihanat joulunsa ja uusi vuosi vietettiin tyttöjen kans yhdessä. Seki suju oikein kivasti ja taidettiin mennä osan porukan kans nukkumaan vasta kaheksalta aamulla, koska oli niin paljo puhuttavaa! Vaikka meillä oli nyttenki lomaa kaksi viikkoa, niin siltiki tais olla vaan pari päivää, kun ei nähty toisia ollenkaa. Ei saada toisista varmaan ikinä tarpeeks!

Ennen lomaa Riikka anto kaikille tehtäväks, tehdä aerobista liikuntaa kolme kertaa viikossa. Loppu lomasta käytiin koko porukan kans yhdessä kävelyllä -20 asteen pakkasessa ja otettiin kuvia Rikelle todisteeksi, haha ;) No eiköhän se meitä muutenki usko.

Nyt on siis palattu arkeen ja treenejä on ollut jo pari päivää. Eilen meillä kävi TUL:n lehdestä joku mies kuvailemassa meitä ja ottamassa Rikeltä piiiiitkän kahden ja puolen tunnin haastattelun. Eli kun TUL:n lehti ilmestyy, pitäkäähän kaikki silmät auki. Katsotaan jos saadaan se, vaikka skannattua tännekkin. Tänään alettiin täyttää ohjelman aukkokohtia, keksiin hyppyihin erikoisempia käsiä ja mietittiin vartaloita. Ja loppu viikon varmaankin tehdään ihan samaa ja mennään osia ja kokonaisia. Viikonloppuna alkaakin sitten ensimmäinen hionta.

Kevään kaikkia kilpailuja ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta ainakin lähdemme maajoukkueleirille 23-25.1, eli parin viikon päästä. Ilmoitellaan sitten täällä, kun tiedetään varmasti mihin ollaan menossa :)

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2009!